Namilla mennään!

Gimma koki alkuviikosta jonkun valaistumisen kun harjoittelin sen kanssa agin kontaktia portailla. Olen venyttänyt tätä portailla harjoittelua, koska portaat on ollut ennen kiellettyä aluetta (yläkertaan kun ei ole asiaa). Nyt ajattelin sitten että ketut, tätä on pakko kokeilla, koska hihnasta pysäyttämiset ei mielestäni ole se "Gimman juttu". Yllätyin todella positiivisesti kun kerran pysäytin kädellä Gimman portaissa ja sitten se alkoikin sitä jo tarjoamaan. Taas pieni kivi lähti sydämeltä kun aksa on tuntunut vähän puulta kun ei ole löytynyt sitä tyyliä jolla Gimma oppisi.

Eilen aamulla suunnattiin Niinan kanssa aksakentälle. Gimman saikku siis on virallisesti ohi, mutta lääkäri neuvoi hetken menemään nameilla niin niillähän sitten mennään! Gimmalla oli ohjelmassa puomia ja keinua. Puomilla Gimma kerran tippui sieltä toiselle lonkalle ja kerin jo pelästyä aika paljon. Gimmaa se putoaminen ei haitannut yhtään, yhtä päätöntä oli meno sen jälkeen. Vieläkään kontakteille ei ole omaan käskyä, joten yritin naksun avulla saada pysähtymisiä. Tuli mieleen, että on ehkä liikaa vielä häiriötä tässä harjoitteluvaiheessa?? Varmaan sen jälkeen kun saataisiin käsky voisi oppia yrittää agikentällä..?? Vielä täytyy miettiä käskyäkin, koska "ota" se ei voi olla (kapulan kanssa on se käytössä)... Ehkä "alas"...? Onko ideoita..? Joku sellainen sen pitäisi olla minkä voi karjuakin.. Lisäksi otettiin keinua. Ihan ensiksi kiitos Niina!! Niina oli keinuavustajana. Kokeiltiin niin että Niina pitää keinusta kiinni. Gimma hihnassa, mutta kävelee keinulla minun edessä (ei tule kilpailua aikaiseksi). Kun keinu laskee niin käsken sen pysähtymään. TOIMII!!!! Saatiin tosi monta hyvää toistoa (otettiin pienen tauon jälkeen uusiksikin). Lisäksi Gimman ollessa keinun päässä Niina vielä kiikutti keinua. Olen kyllä niin yyber-tyytyväinen, luulin tämänkin olevan ikuisuusprojekti, mutta ei se taidakaan olla..

Illalla oltiin tokottamassa. Gimma meni ihan kivasti, tosin namin kanssa mielentila ei ole paras mahdollinen. Paikallamakuu (namirasia jalkojen välissä) ja paikkaistuminen meni myös kivasti (menin piiloon, tulin takaisin ja sitten menin piiloon jossa olin hetken). Tuolla on niin parasta tehdä paikkamakuuta kun häiriönä on paikalla noin 30 vierasta koiraa (meidän ryhmä + pari muuta ryhmää on yhtäaikaa kentällä)! Ne touhuu siellä omiaan, eli välillä joku voi ottaa luoksaria vieressä ja käskyt raikaa. Lähinnä reenien tarkoitus oli vähän muistella, varsinkin kaukojen kanssa kun ne kosahtaa heti pitemmän tauon aikana. Reenien lopuksi Gimma pääsi moikkaamaan hoffipentua, tosi suloinen pentuloinen.

Tänään käytiin myös aks-paksaamassa Niinan kanssa. Mun piti ottaa kamera, että saisin keinuharkat videolla, mutta kuinkas ollakaan unohdin sen täysin. Taas kontakteja ja keinua. Kontaktiharkat taas tökkivät (Gimma tartti paljon apuja), joten kotona pitää olla aktiivisempi! Keinuharkat meni hyvin ja nyt Gimma sai jo mennä keinun päähän tiputtaen sen itse alas. Taas pari kiekkaa ja parantuu koko ajan! Kerran se tampio sitten meni karkaamaan keinulle kun oltiin vieressä (luuli sitä puomiksi varmaan)...juoksi täpöllä päähän ja lento oli aika moinen.. Kyllä se keinun päällä taisi pysyä loppuun asti, mutta katsoi minua sen jälkeen vähän "mitä helkkaria tässä tapahtui????". No toivottavasti tästä ei mitään sen päähän sen päähän kehkeytyisi...pitäisi olla koko ajan niin valppaana..

Illalla ensimmäiset agihallireenilöt. Ihanaa päästä valoisaan halliin. Ei ulkona reenaamisessakaan mitään vikaa ole, jos kentällä olisi valaistus...eikä sataisi (ei minua haittaa vaan sen takia että esteet kastuu..).

Toukkis kävi aksan jälkeen Väinön kanssa ulkoilemassa ja kyllä nuo puhuu niin samaa kieltä. Iloinen mieli niillä korvaa ehdottomasti puuttuvan älyn!

Lopuksi kuvia Tousta Geen aksatreenilöistä (muutama viikko sitten otettuja)..

"Ekaks mä sain juosta putkeen ja se oli hauskaa!"