Eiliset reenit menivät hyvin. Vähän saalisleikkiä ja HVK:n torstaitottiksen aihe oli eteenmeno niin sitä myös harjoiteltiin. Gimma saalisti hyvin patukoita saalisleikissä ja taas sain opastusta. Hyvä mieli jäi kummallekin hommasta. Sitten eteenmenoa. Jessica avusti ja talutti Gimman kentälle, jotten joudu blokkaamaan sitä sen tavoitellessa jättipatukkaa. Ensin vietiin lelu yhdessä yhdessä kentän päähän ja lähetys. Ei tarttenu hirveesti usuttaa.  Sitten toinen kerta perään ja taas tykitti patukalle. Kolmannella kerralla patukka oli valmiina kentän päässä. Tultiin yhdessä kentälle ja katsottiin huomasiko Gimma patukkaa. En ollut varma asiasta, joten käveltiin patukkaa kohden kunnes olin varman asiasta (ei tarttenu mennä patukan luo asti). Sitten takaisin alkuun ja lähetys. Sinne män..

Patukka viety ja paluu lähtöpaikalle

Onni on oma patukka

Päivälenkki ei ollutkaan sitten ihan niin kiva kuin yleensä... Joku hieman erilainen mies (miten sen voisi kiltisti sanoa) päätti ettei voida tiellä kävellä ja yritti käydä kimppuumme (tai Gimman kimppuun). No onneksi jäi yritykseksi ja Gimma yllättäen puolusti minua. Täytyy myöntää, että shokissa olin tapahtuman jälkeen.....

Illalla tuli sitten vastaan poika rullalauta olalla (samalla tavalla kädet pystyssä kuin päivällä riehuneella miehellä). Gimma alkoi murisemaan. Toivottavasti sille ei oikeesti jäänyt mitään traumoja tilanteesta. Onneksi lenkillä tuli myös muita miehiä vastaan (mm. yksi korjasi venettään) ja Gimma ei reagoinut siihen mitenkään. Ehkä se oli vähän herkkänä kun pojalla oli kädet uhkaavasti pystyssä. Toivottavasti...